Korkein hallinto-oikeus on julkaissut tänään kaksi päätöstä, joiden mukaan se ei tutki Helsingin kaupungin asemakaavaehdotuksista tehtyjä valituksia. KHO ei perustele päätöksiään (liitteenä).
Malmin lentoaseman ystävät ry valitti asemakaavapäätöksistä, sillä niissä ei ollut tutkittu alueen luontoarvoja lainkaan riittävästi. Päätös on päinvastainen kuin Östersundomin alueen kaavoituksesta tehdyt päätökset. Niissä kaavan vaikutukset luontoarvoihin velvoitettiin tutkimaan etukäteen. Helsingin kaupunki pyrkii ottamaan Malmin lentokentän eteläosan RKY-merkityt alueet asuntorakentamiskäyttöön. Alueelle mahdollisista haettavista rakennusluvista tultaneen valittamaan niin, että mahdollisuus lentotoiminnan palauttamiseen säilyy.
Lentokenttäalueesta suurin osa on edelleen asemakaavassa merkitty lentokentäksi. Kaupunki edistää asuntorakentamissuunnitelmiaan riippumatta muuttuneesta asuntotarpeesta tai kansalaismielipiteestä. Alueella on menossa useita oikeusprosesseja. Esimerkiksi Malmin lentokenttäyhdistys ry:n maanvuokrasopimuksen käsittely on tämän hetkon tiedon mukaan alkamassa hovioikeudessa huhtikuussa 2023, ellei se lykkäänny. Siihen asti alue on de facto vuokrattuna lentokenttäyhdistykselle.
Korkein hallinto-oikeus ei Suomessa perustele päätöksiään, mikä sotii yleistä oikeustajua vastaan. Yleiskaavasta tehdyistä valituksista KHO hylkäsi Malmin lentokenttää koskevat valitukset vastoin esittelijän esitystä. Päätöksen perusteluja ei annettu edes asianosaisille, joten asia on viety Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi vuonna 2019. Mikäli EIT tekee asiassa päätöksen, se saattaa vaikuttaa Suomen oikeusjärjestykseen merkittävästikin.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea purkua viiden vuoden ajan.
KHO:n päätökset: