Enemmän kuin lentokenttä
Malmin lentokenttä on paljon muutakin kuin kenttäalue ja lentorakennuksia: se on elävä osa Suomen ilmailuhistoriaa ja kulttuuriperintöä, ja sen arvo tunnustetaan myös kansainvälisesti. Myös kentän aineeton kulttuuriperintö on hyvä ottaa huomioon: ilmailuyhteisön vuosien saatossa kertynyttä hiljaista tietoa ei voi mitenkään korvata. ICOMOS, maailman johtava kulttuuriperinnön asiantuntijaorganisaatio, on nostanut Malmin lentoaseman julkisuuteen osana maailman uhanalaisten kulttuurikohteiden joukkoa.
Kansainvälinen merkitys
Malmin lentokenttäkokonaisuus on yksi maailman parhaiten säilyneistä toista maailmansotaa edeltäneistä kansainvälisistä lentoasemista. Museovirasto ja useat arvostetut kansainväliset toimijat, kuten DoCoMoMo, World Monuments Fund ja Europa Nostra, ovat jo pitkään tunnistaneet Malmin erityisyyden. Se edustaa paitsi ainutlaatuista pohjoismaista funktionalistista arkkitehtuuria ja ilmailuteknistä kehitystä, myös vahvaa henkistä yhteyttä menneisiin sukupolviin. Samalla Malmin lentokenttä on luonut ympärilleen yhteisöllisyyttä, innovatiivisuutta ja urbaania elävyyttä. Kentän säilyttäminen vahvistaa Suomen mainetta ilmailualan edelläkävijänä ja tukee kansainvälisiä yhteyksiä, sillä koko pääkaupunkiseudun ainoat vapaalla aikataululla palvelevat kiitotiet ovat Malmilla, joka on myös valtioneuvoston asetuksella kansainvälinen rajanylityspaikka.
Malmilla kehitetään kestävää ilmailua
Malmin lentokentällä on merkittävä mahdollisuus toimia sähköisen ilmailun kokeilu- ja kehittämisalueena. Sen sijainti lähellä Helsingin keskustaa, hyvät yhteydet sekä kentän toimijoiden laaja yleisilmailun osaaminen tarjoavat erinomaiset puitteet uuden, ympäristöystävällisemmän ilmailuteknologian käyttöönottamiselle. Kentällä on erityisesti potentiaalia toimia sähkö- ja hybridilentokoneiden testaus- ja koulutusympäristönä ja osana tulevaisuuden kestävän ilmaliikenteen verkostoa.
Pelastetaan Malmin lentoasema – pelastetaan kulttuuriperintö
On huolestuttavaa, että useissa oikeusasteissa – etenkin Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) – on kaavoitusratkaisuissa sivuutettu sekä kulttuuriperintölainsäädäntö ja -ohjeistus että Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset (esim. Granada ja Faro), joihin on vedottu Malmin lentoaseman RKY-statuksen, rakennusperintölain (498/2010) ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla. Valituksista huolimatta kaavat on kuitenkin vahvistettu, eikä kulttuuri- ja rakennusperintölainsäädännön tai sopimusten ohjaavaa merkitystä ole katsottu riittäväksi estämään kaavan etenemistä. KHO:n äänestyspäätöksellä hylkäämät valitukset ovat käytännössä johtaneet siihen, että Malmin lentoaseman kulttuuriperintöarvoja ei ole pidetty ratkaisevan tärkeinä alueen kaavoituksessa, mikä on herättänyt laajaa arvostelua kotimaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden keskuudessa.
Tämän lisäksi enemmistö alueen nykyisistä asukkaista vastustaa kaavoitusta. Tilanne haastaa meidät kaikki pohtimaan, millaisen viestin haluamme lähettää tuleville sukupolville: osoitammeko, että menneisyyden arvokkaat kerrokset voidaan pyyhkiä pois lyhytnäköisten ratkaisujen tieltä, vai arvostammeko niitä niin, että annamme niiden jatkaa kertomustaan tuleville polville?
Malmin lentokentän säilyttäminen ei ole vain yhden paikan suojelua – se on merkki siitä, että arvostamme menneen ja tulevan vuoropuhelua. Se osoittaa, että kunnioitamme historiaa, kulttuuria ja ympäristöä, joista Helsingin ja Suomen identiteetti syntyy.