Malmin lentokentän luontoarvot

  • Home
  • Malmin lentokentän luontoarvot
Malmin lentoaseman niittyä 18.9.2016. Kuva: Petri Asikainen

Malmin lentokentän ja sen ympäristön monimuotoinen ja rikas niittyluontoparatiisi reunametsineen on monelle helsinkiläisellekin tuntematon. 130 hehtaarin kenttäalueesta vain noin 17% on kestopäällysteen tai rakennusten peittämää. Tälle sivulle on koottu sen luontoarvoista tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita.

Helsingin kaupungin selvityksessä ”Perinnekedoista kaupunkiniittyihin” (2021) Malmin lentokenttä vahvistetaan pääkaupungin niittyverkoston arvokohteeksi, joka muodostaa yksinään lähes 20% kaikista Helsingin niityistä ja on pääkaupungin suurin yksittäinen niittyverkoston arvokohde (ks. kuva 37). Kaupungin kesällä 2020 ja kesällä 2021 teettämän kasvillisuusselvityksen mukaan lentokenttäalue on suurelta osin arvokkaan perinnebiotoopin tyyppistä niittyä, jollaiset ovat Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Luontotyyppien punainen kirja -palvelun mukaan koko Suomessa äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi.

Lentokenttä laajoine niittyineen on luokiteltu tärkeäksi lintualueeksi. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n Helsingin kaupungille tekemässä selvityksessä ”Heinäkurpan esiintyminen Malmin lentokentän alueella 2016” valotetaan Malmin lentokentän niittyalueen merkitystä paitsi siellä muuttoaikaan säännöllisesti  tavattavan, EU-lintudirektiivin liitteessä I sitovasti suojellun, Suomessa äärimmäisen uhanalaisen ja erityisesti suojellun heinäkurpan (Gallinago media), myös monien muiden siellä esiintyvien lintulajien osalta. Malmin lentokentän asemaa Suomen merkittävimpänä heinäkurpan muutonaikaisena levähdyspaikkana ja mahdollisena pesimäpaikkana on tuonut esiin myös Suomen Luonto -lehti.

Mm. Tiira-tietokantaan tallennetut lukuisat havainnot heinäkurpasta samoin kuin koko kaavoitusprosessin aikaan erityisesti suojelluista valkoselkätikasta (Dendrocopos leucotos) ja ruisrääkästä (Crex crex) lentokentän ympäristössä on kuitenkin sivuutettu.

Lentokentän niityn pesimälinnustoa ja muuta luontoa esittelee havainnollisesti paikallista MBS-lintuyhdistystä edustavan Ilkka Lyytikäisen esitys ”Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta”.

KAER Oy:n lokakuussa 2020 ja tammikuussa 2021 tekemät liito-oravahavainnot Malmin lentokentän reunametsissä.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemässä ”Helsingin liito-oravakartoituksessa 2016” havaittiin EU-luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttävien lajien luettelossa mainittua ja Suomen lainsäädännössä tiukasti suojeltua liito-oravaa Malmin lentokentän suunnittelualueella. Kaupungin täydennetyssä kartoituksessa ”Liito-oravan levinneisyys Helsingissä 2019” todettiin Malmin lentokentän ympäristössä kaksi uutta liito-oravan ydinaluetta. Vuosina 2020-2021 ja 2023 toteutetut KAER Oy:n liito-oravakartoitukset ovat osoittaneet kentän reunametsissä laajoilla alueilla runsaasti liito-oravan pesäpuita, jätöksiä ja lajille soveltuvaa elinympäristöä (ks. yksityiskohtaiset raportit paikkatietoineen).

Lehtometsä kentän itälaidalla on kaupungin oman kääpäselvityksen mukaan Helsingin arvokkaimpia lehtipuuvaltaisia metsiä, ja myös se on vuonna 2020 luokiteltu tärkeäksi lintualueeksi

EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeihin kuuluvan koivuhiiren (Sicista betulina) yhdyskunta havaittiin Malmin lentokentän alueella syyskuussa 2022 (kuva: Mika Wallenius). Mm. pienten maanisäkkäiden, maassa elävien hyönteisten, hämähäkkieläinten, nilviäisten, sammakkoeläinten ja monien muiden eliöluokkien osalta alueella ei ole tehty minkäänlaisia luontoarvoselvityksiä.

Vuonna 2015 aloitetussa lepakkokartoituksessa kenttäalueella on havaittu useita lepakkolajeja, mm. pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) ja kimolepakko (Vespertilio murinus), joille kentän heikosti valaistu avoin niitty tarjoaa erinomaiset metsästysmaat. Kaikki Suomen lepakot ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttävien lajien luettelossa, eikä niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja saa luonnonsuojelulain mukaan heikentää eikä hävittää.

Kesällä 2015 alkaneessa perhoskartoituksessa on havaittu peräkkäisistä huonoista perhoskesistä huolimatta useita satoja perhoslajeja, joukossa erittäin uhanalainen viheryökkönen (Calamia tridens), kaksi vaarantunutta lajia sekä kymmenen silmälläpidettävää lajia.

Erittäin uhanalaisen meritaimenen (Salmo trutta trutta) nousupuroksi menestyksellisesti kunnostettu Longinoja on ainoa kenttäalueen valumavesien purkuväylä, johon lentokenttäalueen asuinrakentamista edeltävässä mittavassa stabilointi- ja paalutustyössä liikkeelle lähtevät saviliejumassat päätyisivät. Longinoja laskee Vantaanjokeen, jossa elää Euroopan merkittävin erittäin uhanalaisen vuollejokisimpukan (Unio crassus) esiintymä. Vuollejokisimpukka kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin.

Malmin lentokentän ja sen ympäristön luontoarvoja on tuonut painokkaasti esiin myös Suomen Luonnonsuojeluliitto kannanotossaan 26.9.2020 ja peräti kolmetuntisessa videotallenteessa eturivin luontoasiantuntijoiden puheenvuoroineen.

Katso myös tallenne biologi, perhostutkija Jaakko Kullbergin erinomaisesta Malmin luontoarvoja käsitelleestä webinaariesityksestä eduskunnassa 4.5.2021:

Jaakko Kullbergin esitys webinaarissa Malmin lentokentän luontoarvoista, eduskunta 4.5.2021

Helsingin kaupungin karttapalvelu: niittyverkoston arvokohde, tärkeä lintualue, arvokkaat luontokohteet (metsät, kääpä- ja orvakkakohteet, liito-oravan ydin- ja elinalueet)

Lisää tietoa Malmin lentokentän luontoarvoista